Kuumu-nimestä

Kylän nimi Kuumu on samankuuloinen kuin itse pitäjän, nykyisen kaupungin Kuhmon nimi. Tosin Kuhmo on ollut virallisesti vuoteen 1935 saakka Kuhmoniemen kunta, ja Kuumusta on käytetty taas nimeä Kuumo tai Kuumoinen. Alkuperältään Kuhmolla ja Kuumulla ei siis liene mitään yhteyttä.

Mistä kylä sitten on saanut nimensä? Kuumuuden kanssa sillä tuskin on mitään tekemistä, kylä kun on Kuhmon pohjoisin kylä ja usein kylminkin. Unto Heikura - kuumulainen itsekin - on "Kuhmon Sammossa" eli Kuhmon kotiseutulukemistossa (Kajaani 1981, s 19) esittänyt teorian, että Kuumo saisi nimiselityksensä Kokemäenjoen (joka ruotsiksi on Kumo) Kuumolan kylästä. Kuumun kylä olisi ollut eränkäyntiaikana Kuumolan kylän nautinta-aluetta.

Itse olen pohtinut kylän nimen taustaksi verbiä kuumottaa. Moni kulkija näissä selkosissa on ollut liikkeellä vesiteitä pitkin. Jos kulku on tapahtunut esimerkiksi Oulujärveltä Sotkamon kautta Kuhmon puoleisille vesille, on aikanaan Lentuan, Iivantiiran ja Lentiiran jälkeen noustu lopulta Änättijärvelle. Änätinpäästä on vielä lähtenyt yksi pienehkö joki pohjois-koilliseen, löytynyt ensin Kylmäjärvi ja Salmijärvet, mistä jonkunlainen puro tai joki on vielä jatkunut eteenpäin kohti vihoviimeiseltä tuntuvia korpimaita, missä joki on vielä haarautunut kahtia, ja näiden haarojen päissä ovat sitteen olleet nimensämukainen Kivijärvi Kivijoen yläpäässä, ja toisen haaran eli Kuumunjoen päässä ovat sitten olleet Kuumujärvet. "Eli vielä siellä on jotakin kuumottanut", ensin Iso Kuumujärvi ja vielä toinenkin, Pieni Kuumujärvi.

Toisaalta tultaessa vesiä pitkin pohjoisesta, on aikanaan Vuokkijärven latvapurot loppuneet Suomussalmen eteläosissa, ja edessä on ollut veneen vetäminen. Kuumujärvien rannoilla on kaksikin Taipale-nimistä paikkaa, joiden kohdalta veneitä on oletettavasti vedetty vesistöstä toiseen. Suomussalmen puolelta venettä suota ja kangasta pitkin kiskottaessa ja työnnettäessä on saatettu hyvinkin kysyä kumppanilta: "Joko sieltä alkaa vettä kuumottaa?"